RINTAMAMIES TALO - Veteranshouse

RINTAMAMIESTALO - VETERANSHOUSE

Rintamamiestaloja on Suomeen rakennettu noin 180.000 kappaletta.

Tässä pientä historiaa rintamamiestaloista:

Rintamamiestalo

Ratkaisuksi sotien jälkeiseen asuntotarpeeseen syntyi 1½-kerroksinen, puurakenteinen ja harjakattoinen omakotitalo, niin sanotturintamamiestalo, jossa yhden rakennuksen keskellä olevan savupiipun ympärille sijoitettiin kaikki asuintilat. Nelijakoisessa alakerrassa oli eteinen eli porstua, kaksi huonetta ja keittiö. Keittiö oli erotettu muista asuintiloista, toisin kuin perinteisessä maalaistuvassa. Yläkerrassa oli kaksi päätyhuonetta, jotka voitiin rakentaa asuinkäyttöön myöhemminkin. Talossa oli usein myös kellarikerros.

Rakenne

Rintamamiestalossa käytettiin 30-luvulla tyyppitaloille yleistynyttä puurakennetta, jossa perinteisen lamasalvotun umpihirsirakenteen sijaan kantavana rakenteena oli määrämittaisesta sahatavarasta naulaamalla koottu kehikko. Rakenne oli peräisin Yhdysvalloista. Eristyksenä käytettiin muun muassa sahanpuruja tai insuliittia ja vuorauksena laudoitusta. Malli oli kohtalaisen helposti rakennettavissa ilman erikoisvälineitä tai perinteistä kirvesmiestaitoa.

Mallistot

Rintamamiestalon tyyppimallistoja oli lukuisia, ja mallit muistuttivat toisiansa varsin paljon. Rintamamiestalot yleistyivät nopeasti ja tyyppi säilyi parikymmentä vuotta maaseudun ja esikaupunkien käytetyimpänä uudisrakennustyyppinä. Kaupungeissa talot yleensä sijoitettiin yhtenäisiksi asuntoalueiksi suorakaiteen muotoisten tonttien kadunpuoleiseen päähän, jotta tontin toinen pää jäisi hyötypuutarhakäyttöön.

Rintamamiestalojen arviointia

Rintamamiestalo vastasi suomalaisen arkkitehtuurin sen aikaisia funktionalistisia ihanteita. Suunnittelussa kiinnitettiin huomiota rakenteiden käytännöllisyyteen ja toimivuuteen, taloihin suunniteltiin vain tarpeellisiksi katsottuja toimintoja, oma piha mahdollisti luonnonläheisempää asumista. Tyyppejä on arvosteltu siitä, että ne ovat vieraita suomalaiselle rakennusperinteelle. Talon 1½-kerroksisuus on epätyypillinen korkeus, ja neliömäinen pohja johtaa perinteestä poikkeavaan rungon muotoon. Ikkunat avautuivat joka suuntaan, jolloin malli soveltui huonosti pienille kaupunkitonteille.

Talo edusti myös perinteestä poikkeavaa asumismuotoa. Peruselementiksi nähtiin isän, äidin ja lasten muodostama ydinperhe, kun perinteisesti maaseudulla oli asuttu laajemmissa perhekunnissa, mukana isovanhemmat, miniät ja vävyt, lisänä vielä rengit ja piiat.

Useissa rintamamiestalomalleissa oli wc. Rintamamiestalot eivät sisältäneet varsinaisia peseytymistiloja, jotka oli tarkoitus rakentaa erilliseen piharakennukseen. Pesu- ja saunatilat, usein wc:kin on lisätty taloihin jälkikäteen, joko rungon sisälle tai laajennusosaan. Tyypillinen saunatilojen sijoituspaikka on kellarikerros.

Tyyppitalot jälleenrakennusajan jälkeen

Standardisoimislaitos suunnitteli vielä vuonna 1950 kuusi tyyppitaloa uuden Arava-järjestelmän mukaan, joka soi enemmän vaihtoehtoja kuin tiukka sodanjälkeinen mitoitus. Seuraavana vuonna suunniteltiin vielä yksi lisämalli.[2] Jälleenrakennusajan jälkeen 1950-luvun puolessavälissä tarve varsinaisille tyyppitaloille poistui. Tilalle tulivat 1960-luvun teolliset pientalotyypit, joissa jokaisella talotehtaalla oli oma mallistonsa.

Suomen Kulttuurirahasto julkaisi vuonna 2010 omakotitalon luonnossuunnitelmatasoisen tyyppitalomalliston, K3-talon. Malliston suunnitteli kolme suomalaista ja kaksi ruotsalaista arkkitehtitoimistoa, jokainen yhden talomallin. Projektin pyrkimykseksi määriteltiin saada aikaan teollisesti valmistettavia kauniita, kohtuuhintaisia ja kestäviä talomalleja, joissa myös energiatehokkuus on otettu huomioon. Mallisto on ilman korvausta vapaasti käytettävissä.

Teksti on Wikipedista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tyyppitalo 

Tätä taloa rakennan mukaillen taloa, jossa asuin lapsuuteni. Kaikkea en tee niin kuin se oli 1:1 elämässä. Talossa oli 70-luvun värimaailma ja minä inhoan niitä värejä tänäkin päivänä. Oranssia ja vihreää ei tässä talossa tulla näkemään kuin ehkä tekstiileissä.

Alkuperäisen talon rakensi minun Hermanni Vaarini Veera mummini kanssa.

(molemmat kuvissa)

Lapsuuden kotini alkuperäinen väri oli valkoinen. Joskus 60-luvulla talo maalattiin vihreeksi, jota inhosin.

eli talostani tulee valkoinen jonnain päivänä kun saan sen valmiiksi.

Mutta nyt itse projektiin.

Ritmamiestalo kitti on Nukkekotiyhdistyksen 20-vuotisjuhlatalo. 2011 kittejä valmistettiin 57.kappaletta 1:18 mittakaavassa. Omani on Nro:54 (2012). Mutta koin talon liiaan pieneksi ajatusmaailmaan ja möin sen pois. Valmistaja teki minulle uuden 1:12 mittakaavassa ja tämän talon valmistusnumero meni minun talon ostajalle, joten talonnei jäi numeroksi VIISIKYMMENTÄNELJÄ.

Projektini nimi on: Strangintie 5.

 1:12 taloni 26.9.2013

Erittäin hyvin pakattuna.

Pikku hiljaa palaset paljastuu.

Tässä minulla onkin urakkaa.

Ajan puutteen vuoksi taloni oli tämän näköinen koko vuoden 2013.

Talon lopullisen kasaamisen aloitin 1.1.2014

1.Rakennuspäivä 

Sivu-ja takaseinän ja lattioiden kiinnitys toisiinsa.

Alakerran väliseinien kiinnitys. Oikella oleva ikkuna menee peittoon.

2.Rakennuspäivä

Etuseinien sovittelua paikoilleen.

Alas vasemmalle tulee keittiö.

Alas oikealle tulee eteinen.

Pääty ikkuna peitettynä.

Takapuolelta. Takaosa oli kokonainen levy ja talon huonemallin vuoksi jouduin tekemääm olohuoneen seinän avattavaksi.

Lapsuuden talossani ei ollut erkkeri ikkunaa, mutta normaalia suurempi ikkuna kuitenkin.

Tähän taloon laitan erkkeri-ikkuna, koska olen aina haaveillut talosta, jossa on erkkeri-ikkunoita.

>Sain tämän ikkunan lahjaksi ystävältäni Jaanalta.

Ongelma: Kasusohjeissa luki,että pakettiin kuuluu 6 kappaletta sarnoita, mutta minun paketissa ei ollut kuin kaksi.

Kiinnitin olohuoneen seinän tuollasella "piano" sarana systeemillä. Saranan voi itse sahata sen mittaiseksi kuin tervitsee. Kuvassa näkyy myös olohuoneen isonnettu ikkuna. Oikealla puolella on takahuone, joka avataan toisesta sivusta.

Takahuoneen seinä saranoituna.

3.Rakennuspäivä

Rakensin eteiseen pahvisen mallineen. Tämän mallineen sisällä pitää portaiden mahtua.

Suomessa Biltema myy ns. Sytyketikkua. Näistä tikuista aloitin yläkertaan menevien rappusten valmistuksen.

Aikamoista tikkujen sahaamista ja pätkimistä. Vaihe vaiheelta ylöspäin.

Tähän pitäisi sahata kolo rappusia varten ja olen jo yläkerran lattian kiinnittänyt ruuveilla seiniin.

>Rappuset puolivälissä.

Jatkuu..........................................................